Jump to content

Anssi Manninen

Psykologiaketju

Recommended Posts

NYKYPÄIVÄN TASA-ARVO-OBSESSIO

Yle uutisoi vastikään, että hollantilainen Eindhovenin teknillinen yliopisto on päättänyt palkata seuraavien 1,5 vuoden ajan vakituisiin virkoihin vain naisia. Tavoitteena on tietysti lisätä sukupuolten tasa-arvoa henkilöstön suhteen. Tällainen lopputuloksen tasa-arvoon pyrkivä toiminta on osoitettavissa vastaansanomattomasti pateettisen idioottimaiseksi ideaksi. Ja näin ”Costan Nietzsche” seuraavassa tekeekin.  

Ensinnäkin, valtahierarkiat ovat yhtä vanhoja kuin itse maapallokin. Heti kun eliöryhmällä on hiemankin kognitiivisia kykyjä, alkaa vääjäämättä muodostua selväpiirteisiä valtahierarkioita. Itse asiassa kulttuuri per se, johon sisältyy myös valtahierarkiat, on ihmisiä ”sortava” järjestelmä. Metsästäjä-keräilijät olivat verraten tasa-arvoisia, mutta tämä johtui heidän vähäisestä omaisuudestaan – se on nimittäin edellytys pitkäkestoiselle epätasa-arvolle.

Jokainen valtahierarkia tuottaa sekä voittajia että häviäjiä, ja on täysin ymmärrettävää, että ensin mainitut oikeuttavat hierarkian ja toiset käyvät sitä kyseenalaistamaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että minkä tahansa arvokkaana pidetyn päämäärän yhteinen tavoitteleminen tuottaa vääjäämättä valtahierarkian, sillä olipa päämäärä mikä tahansa, jotkut ovat sen tavoittelemisessa väistämättä parempia kuin toiset. Onnellisuustutkijat osaavat kertoa meille, että päämäärien tavoitteleminen on keskeinen elämälle merkitystä – ja sitä myötä onnellisuutta – tuottava seikka. Valtaosa elämän syväksi ja kiehtovaksi tekevät tunteet koetaan sen seurauksena, että on päästy lähemmäs jotain, jota syvällä sisimmässä halutaan ja arvostetaan.  Näin ollen pateettisen koominen ajatus ”täydellisestä tasa-arvosta” merkitsisi arvon itsensä – ja sitä myötä koko elämän – uhraamista. Valtahierarkiat eivät edusta patriarkaattia, eivätkä myöskään fasismia, antifeminismiä tai mitään muutakaan ”ismiä”. Niiden ei voida katsoa edustavan myöskään inhimillistä rakennelmaa sen syvällisemmässä merkityksessä.

Valtahierarkiat edustavat sen sijaan objektiivista todellisuutta ja sen pysyvyyttä. Vankkumattomia luonnon lakeja. Mitä tarkoittaa käsite ”luonnonvalinta”? Sitä, että luonto tekee valinnat; Darwinilaisesta näkökulmasta katsottuna ainoastaan pysyvyydellä on merkitystä. Täten sopivin tulee valituksi – ja käsite ”sopivin” tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, miten hyvin organismi kykenee vastaamaan ympäristönsä haasteisiin. Ja loppupelissä kyse on siitä, kuinka tehokkaasti organimismi pystyy levittämään geenejään.   

Lähes poikkeuksetta sukupuoleen liittyvät syrjintäväitteet koskevat naisten epätasa-arvoista kohtelua. Valtaosa muinaisista yhteiskunnista on pitänyt miessukupuolta selvästi naissukupuolta arvokkaampana – sekä de facto että de jure. Tämä on voinut ainakin osittain johtua siitä biologisesta tosiasiasta, että naisella on kaikki samat viat kuin miehelläkin, mutta siihen päälle vielä ”synnytystaakka” ja siihen liittyvät rajoitteet sekä ala-arvoisuus fyysisessä voimassa. Erot voimassa eivät voi selittää sitä, että myös monet ammatit, joissa tarvitaan minimaalisesti fyysistä voimaa, ovat kautta aikain olleet miesvaltaisia. Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa papit, lakimiehet ja filosofit. Nämä asiat kannattanee ottaa huomioon ennen kuin ruvetaan väittämään, että miehet kohdistivat naisiin hirmuvaltaa.  

Patriarkaatti on ollut normi kaikissa maanviljelyyn ja teollisuuteen perustuvissa yhteiskunnissa, ja se on onnistuneesti selvinnyt kaikista yhteiskunnallista vallankumouksista. Sen ei voida siis katsoa perustuvan satunnaisen tapahtuman käynnistämään noidankehään. 


DOMINUS NUTRITION OY

http://www.dominusnutrition.fi

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

PARI SANAA PSYKOANALYYSISTÄ

”Psykoanalyysi on tietenkin huuhaa-teorioiden joukossa omassa luokassaan ja julkisuudessa esitetyn kritiikin jälkeen psykoanalyytikot ovat jo pitkälti lakanneet väittämästä, että heidän oppinsa olisi tiedettä. ” – Skeptikko 3/2008

Tämän väitteen on esittänyt Skepsis ry:n hallitukseen entinen jäsen Jussi K. Niemelä. Wikipedian mukaan Niemelä on oppivelvollisuuden jälkeen itseopiskellut, i.e., kirjoittelee peruskoulupohjalta. Ei siinä mitään väärää ole, mutta ehkä Jussin kannattaisi kirjoittaa selvästi vähemmän ja lukea paljon enemmän. Ei vähiten sen vuoksi, että psykoanalyytikot ovat Valviran hyväksymiä ja rekisteröimiä vaativan erityistason psykoterapeutteja (lääkäri tai psykologi plus psykoanalyytikkokoulutus).

Toisin kuin järjestäytyneeseen skepsismin* pauloihin joutunut Niemelä, olen viime aikoina perehtynyt psykoanalyysiin objektiivisesti, ilman ennakkoasenteita ja valmiiksi tehtyjä johtopäätöksiä – ihan omasta mielenkiinnosta. Ja pakko todeta, että psykoanalyysin kuva pikemminkin kirkastui kuin himmeni.

Lång on julkaissut hyvän artikkelin psykoanalyysin tietoteoreettisesta taustasta. Toistan parissa seuraavassa kappaleessa hänen pääteemansa plus joitain omia huomioita. Freudin kirjoituksissa on merkkejä kaikista kolmesta tunnetuimmasta totuusteoriasta eli 1) yhteensopivuusteoriasta, 2) vastaavuusteoriasta ja 3) pragmatistisesta teoriasta. Freud ei luopunut vastaavuusteoriasta tyystin, ja yhtäpitävyysteorialla on osansa sekä puolustettaessa psykoanalyysia tiedeyhteisössä että tavoiteltaessa totuutta potilaan kanssa. Molemmat totuusteoriat nojaavat pragmaattiseen totuusteoriaan, sillä käytäntö oli Freudille tärkein oikeutus. Moninaisuus johtuu siitä, että psykoanalyysi ei ole vain teoreettinen rakennelma, vaan myös hoitomenetelmä, jota sovelletaan _ainutkertaisiin_ tilanteisiin. Jos joku Niemelä haluaa peräänkuuluttaa Freudin ja hänen seuraajiensa ajattelun ”totuutta”, hänen on etsittävä sellaisen järjestelmän totuutta, joka sisältää sekä teoreettis-spekulatiivisia (metapsykologisia) että praktis-käytännöllisiä tekijöitä keskenään verkostuneena.

Kokemus oli Freudille & Co:lle tärkein peruste, ja spekulatiivinen metapsykologia on tarvittaessa voitava hylätä kokemuksen hyväksi. Psykoanalyysi on itsetajuisen persoonan tutkimista ja korjaamista; se ei rajoitu tiedollisuuteen (kognitiivisuuteen), vaan transferenssi- ja vastatransferenssisuhteet ovat affektiivisten tekijöiden (halun, rakkauden, vastavuoroisuuden jne.) määräämiä. Freud ja seuraajat painottivat toistuvasti psykoanalyysin kokemusperäisyyttä: viime kädessä kokemus ja havaintojen teko ohjaa tieteellisten käsitysten muodostumista. Psykoanalyyttinen totuusteoria yhdistää siis vastaavuusteoriaa ja pragmaattista teoriaa, ja pragmatiikka alistetaan kokemukselle, koska kliininen menestys (=potilaan psyykkisen tilan paraneminen) ratkaisee kelpoisuuden. Långin mukaan psykoanalyysin tietoteoriasta voidaan erottaa kolme peruspilaria, joihin psykoanalyysin tieteellisyys nojaa: 1) terveen järjen realismin mukaan tiede lähtee liikkeelle arkisesta järjenkäytöstä ja jalostaa sitä; 2) hyve-epistemologia tarjoaa uskottavan kuvan inhimillisestä tiedonhankinnasta; 3) fallibilismi torjuu skeptisistiset argumentit, vaikka ei niitä tyystin kumoakaan.

Niemelän väite, jonka mukaan ”psykoanalyysi on tietenkin huuhaa-teorioiden joukossa omassa luokassaan”, asettuu outoon valoon: Oxford University Press on juuri julkaissut 800-sivuisen teoksen The Oxford Handbook of Philosophy and Psychoanalysis. Niemelä ei selvästikään ole taaskaan kartalla.

* Järjestäytynyttä skeptisismiä Suomessa edustaa Skepsis ry. Väite, jonka mukaan "Skepsis ry on suomalaisten skeptikkojen vuonna 1987 perustama tieteellinen yhdistys", sisältää oppikirjaesimerkin oksymoron-nimeä kantavasta retorisesta kuviosta. Järjestäytyneeseen skeptisismiin omistautuva yhdistys ei voi per definitionem olla tieteellinen, sillä järjestäytynyt skeptisismi on negatiivista dogmatismia, ja dogmaattisella ajattelulla ei ole mitään tekemistä tieteellisen ajattelun kanssa. Itse asiassa dogmaattisuus – oli se sitten ideologista tai uskonnollista – on tieteen (ja sitä myötä totuuden) arkkivihollinen. Se, että aikuiset miehet koheltavat järjestäytyneen skepsisismin parissa, viittaa lähinnä ihmiskunnan intellektuaaliseen rappiotilaan.

 

 

 


DOMINUS NUTRITION OY

http://www.dominusnutrition.fi

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Edelleenkään se, että kuuluu kriittistä ajattelua edistävään yhdistykseen, ei tee ihmisestä millään tavalla dogmaattista. Kuka tahansa Skepsikseen kuuluva voi täysin vapaasti muuttaa kantaansa kohdatessaan riittävät todisteet mistä tahansa asiasta. Et sinä itsekään ole dogmeista vapaa. On paljon tieteellisesti varsin hyvin todeksi todennettuja asioita, joita sinä et hyväksy johtuen omasta dogmaattisuudestasi.

Onko sinulla itselläsi muuten riittävä ymmärrys psykologian alaan kuuluvasta tutkimuksesta, jotta voisit arvioida psykoanalyysin tehokkuutta hoitomenetelmänä erilaisiin mielen sairauksiin tai häiriöihin? Voisiko olla tapauksia, missä pyskoanalyysi ON huuhaata ja toimimaton hoitomuoto? Esimerkiksi voiko psykoanalyysiä pitää toimivana sellaiselle ihmiselle, joka käy psykoanalyysissä vuosia, ehkä jopa vuosikymmeniä ja silti edelleen on terapian tarpeessa? Luulisi sen hoidon edes jossain vaiheessa tehoavan niin hyvin, että ei tarvitsisi kydä terapiassa vuosikymmeniä?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Edellinen sisältösi on palautettu.   Poista sisältö

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Luo uusi...